Välillä joutuu viettämään viikonloppuja myös kaupungissa eikä aina maaseudun rauhassa mökkeillen tai pidempiä retkireissuja Pakastearkulla heittäen (Pakastearkku = nimi retkiautollemme). Joten pikainen lauantai päivän retkiturnee alkoi ensin parin tunnin retkellä tutustumaan Järvenpään Lemmenlaakson luontopolkuun. Emme olleet aikaisemmin käyneetkään! Ei tarvinnut pettyä :)
Ajoimme auton frisbeegolf kentän parkkipaikalle, emme osanneet ensin yhdistää sitä golfkenttään, joten ihmeteltiin miten se oli niin täynnä autoja. Juuri ja juuri automme mahtui yhteen koloon. Paluumatkalla tosin todettiin, ettei ne autoilijat luontopolulla olleet vaan nimenomaan frisbeetä heittelemässä. Sen verran hiljaista polulla oli.
Muistathan, että kuvat aukeavat paremmalla resoluutiolla klikkaamalla niitä!
Kävelimme ensin katsomaan kuohuvaa koskea entiselle myllylle ja sieltä palasimme takaisinpäin varsinaiselle luontopolulle. Koska parina päivänä oli satanut runsaasti polku Keravan joen varrella oli paikoin todella mutainen ja siksi liukaskin. Parissa kohtaa oli penger antanut periksi jossain vaiheessa ja lippusiimoilla oli ne kohdat merkitty merkiksi siitä, että kannattaa kiertää.
Mutta todella vihreää luonto oli! Retkipaikka sivusto onkin mainostanut luontopolkua sanoilla "suomalainen sademetsä" ja siltä se hämmästyttävästi näyttikin juuri näin kesän korvalla!
Jatkoimme varsinaista reittiä joen vartta pitkin kohti toista parkkipaikkaa ja lopuksi oli niin liukasta ja märkää, että päätimme kävellä pellonreunassa menevää polkua. Kameran kennolle tarttui upeat kukkivat kuuset!
Loppumatka tehtiin metsän halki takaisin autolle, hieman eri polkua siis. 6 km lenkki tul näin:
Koska päivää oli vielä jäljellä päätettiin ajaa kohti Hämeenlinnaa ja Usmi-Kytäjää. Matkan varrelta pyydystettiin yksi lyhyehkö reitti nimeltä
Kaukasten luontopolku, joka osoittautuikin varsin mielenkiintoiseksi. Suosittelen lämpimästi piipahtamaan jos matkaa seuduilla, ihan jo kulttuurihistoriankin takia, josta kertoo lukuisat opastaulut reitin varrella. Harmittelimme miten entinen upea tehdasmiljöö vallan komean kosken varrella oli vailla entisöintiä, miten komea paikka olisi vaikka kahvila- tai ravintolatoiminnalle!
Pitemmittä puheitta muutama kuva mistä pääsee jyvälle millaista teollisuutta tuossa pienessä kylässä on aikoinaan toiminut.
Päivämme kääntyessä jo iltapäivän puolelle matkamme jatkui kohti Hämeenlinnaa ja Usmi-Kytäjää. Edellisestä käynnistämme olikin kulunut jo liki kymmenen vuotta, joten oli jo aikakin käydä taas. Olimme poimineet lyhyen n. 6 km reitin, johon ei oltu aikaisemmin tutustuttu, Haiskarin kierros.
Pian reitille lähdön jälkeen kävi selväksi, että reitti olisi ollut mitä parhain maastopyöräiltäviksi, jopa tällaiselle huonolle pyöräilijälle ja päätimmekin tulla seuraavan kerran fillareiden kera ja tehdä paljon pidempää lenkkiä. Reitit oli merkittykin ihan pyöräsymbolein.
Pistäydyimme iltapäiväkahvilla reitin varrelle osuneella laavulla, joka oli aivan tyhjä. Liekö kauempana
olleet laavut niitä mitä olemme lukeneet, että olisi hyvinkin ruuhkaisia viikonloppuisin. Kävellen reitti oli melko tylsä tuota lammen rantaan menevää polkua lukuunottamatta, mutta tulipahan tehtyä.
Märkää oli täälläkin ja polku välillä poikki ja piti kiertää tuola kallion päältä
Kevätlinnunherne kukkii
Paluumatkalla etsiskelimme kaunista rantaa kuvattavaksi auringonlaskun aikaan, mutta yhdellä uimarannalla olevalla laavulla oli niin kova nuorisomeno päällä, että luikimme nopsasti pakoon ja takaisin autoon. Toinen uimaranta näytti sitten tältä. Tämä oli Riihimäellä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti