Rosoisen vuoriston ja harvan mäntymetsän halki
"Kun lähtöpisteessä katsoo ylhäällä kohoavia jyrkänteitä, on vaikea uskoa, että niille pääsee paitsi polkua myös tietä pitkin. Se kulkee ensin leveää vuoristopolkua ja sitten sivurotkon poikki valtavan pöytävuoren ylätasanteelle. Ylhäällä levittäytyvät kumpuilevat mäntyrinteet - katse kantaa kauas kaikkiin ilmansuuntiin. Juuri Inaguan tiukasti suojeltu alue joutui vuonna 2007 metsäpalon uhriksi. Tulenkestävät kanarianmännyt ovat jo toipuneet siitä ja näyttäytyvät entisessä loistossaan."
Me emme käyttäneet kuitenkaan tietä, vaan erittäin jännittävää paikoin "varmajalkaisuutta" vaativaa kapeaa kalliopolkua, jossa oppaan mukaan "ei saa kärsiä huimauksesta tai korkeanpaikankammosta.
Jälleen haimme Aurin kyytiin ja suunnistimme lähtöpaikalle. Näillä kapeilla vuoristoteillä on joskus vaikea havaita parkkipaikkoja tai ylipäätään paikkoja mihin saa yksi tai kaksi pienikokoista autoa parkkiin patikkaretken ajaksi. Ja jos ajaa tämmöisen ohi, voi olla vaikea kääntyä takaisin tai löytää toista paikkaa. Nyt näkyi tien varrella jo pari reittiopastettakin. Aika huiman näköisiin paikkoihin polku osoitti, tai no ei edes mikään polku vaan jonkinlainen osittain kalliopohjainen ja risukkoinen väylä.
Tomin kartan avulla löysimme kuitenkin oikealta näyttävän lähtöpaikan, joka oli nimetty oppaaseen Degollada de la Aldea ja lähdimme tunkkaamaan ylöspäin 642 metristä nousten aina 1200 metriä korkealle tasanteelle nimeltä Degollada de las Brujas.
Ylöspäin meno onnistui sataprosenttisesti, meillä oli periaatteessa neljä eri tietolähdettä miten reitti jatkuu sen jälkeen, ettei tarvitse tulla samaa polkua takaisin eli tarkoituksena oli tehdä pienempi osittainen ympyräreitti. Isännän mobiilikarttasovelluksessa näkyi erittäin jyrkkä alastulo ja lähdimme etsimään sitä.
Lopulta jäimme Aurin kanssa päivystämään kuivahtaneiden puskien sekaan ja odottamaan isäntää, joka teki tiedusteluretkiä lähimaaston polun päätä etsien. Reittimerkintöjä näimme tällä koko liki kuusi tuntia kestäneellä retkellä vain kaksi varsinaista tolppaa, pari sinistä nuolta ja muutaman kivikeon, joiden tekijöinä taisi olla olleet toiset retkeilijät. Isäntäkin niitä paluumatkalla kohenteli, etteivät toiset eksyisi ja turhaa reittejä etsiskelisi kuten me.
Teknistä taitoa vaativa polku...
Polun etsiskelyä...
Tomi ei koskaan löytänyt oikein minkäänlaista kulkukelpoista reittiä alas, joten me jouduimme uudelleen raivaamaan tiemme sääriä ja käsivarsiakin repivien kuivanneiden pensaiden seassa. Tuntuikin mahdottomalta, että juuri siitä kohtaa olisi mitenkään alas päässyt. Aika jyrkkää oli.
Oli todella lämmin ja jopa kuuma keli!
Päätimme alasmenon sijaan kiertää sitten vähän pitemmältä kuten oppaassakin oli mainittu. Tosin reitin pituudeksi oli Aurilla olleen kirjan (Korpelan) mukaan 14,5 kilometriä, mutta lopulta onnistuimme saamaan gps mittareihimme n. 19 kilometriä. Ja tonni nousuakin.
Toisenkin kerran vielä metsänvartijan tieltä lähtevä polku oli kateissa, mutta tiedustelijamme löysi senkin, joten ei hätää. Pikkuisen alkoi olla juotavatkin vähissä ja Tomi otti kokeeksi purosta, joita ei paljoa kyllä missään näkynyt, sen verran kuiva kevät taisi Kanarialla olla - vettä pulloon. Ihan puhtaaltahan se näytti, maistoikin sitä.
Palaneita kanarianmäntyjä näkyi vielä
Lopulta pääsimme siihen kohtaan mistä polku nousi tasanteelle ja siitä sitten alas takaisin. En muistanutkaan miten kapea se polku oli... liekö sitten se, että oli jo vähän väsy, tehnyt siitä entistä jännittävämmän.
Ja täältäkin näkyi naapurisaarelle asti ja Teidelle
"Matkalla voi käydä niin, että metsänvartija teroittaa vaeltajalle hänen kulkevan tiukasti suojellulla alueella. Alueella ei ole varsinaista vaelluskieltoa, mutta kesäkuusta lokakuuhun luonnonsuojelualueella liikkuminen on kielletty. Siihen aikaan siellä pesii sukupuuton uhkaama koroperäinen kanarianpeippo. Silloin vartija Senor Roque kiertää alueella erityisen tiuhaan."
Me emme kuitenkaan nähneet retkellämme yhtään ainoaa muuta ihmistä. Hiljaiset polut. <3
Koko päivän ajan isäntä oli etsiskellyt paikkaa missä voi hypätä Teiden yli, tästä se löytyi :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti